Throwback - Last Tuesday in Finland

Haluan vielä hetkisen muistella viimeistä päivääni Suomessa, koska se oli aika awesome.

// I really wanted to write one more post from my last days in Finland, because I felted these days ment a lotlotlot to me. All these last goodbyes and friends, sigh. //

Aamupäivä meni vielä viimeisiä kiireisiä asioita hoidellessa, mutta sen jälkeen päästiin tärkeisiin asioihin: ystäviin. Tässä tulee ihan tippa linssiin kun tätä tässä sängyn reunalla istuskellessa mietin, että miten hienosti se viimeinen tiistai oikein menikään. 

Turun Splizzeria // new restaurant Splizzeria in Turku

 Käytiin syömässä uudestaan Turun suht uutukaisessa Splizzeriassa, johon Sannan kanssa jo aiemmin ihastuttiin, pitsat on hintaansa nähden todella maukkaita ja koko idea annoskateudettomuudesta on aika simppelin valloittava.

Kuten aikaisemmissa postauksissa vähän puhuinkin, viimeiset viikot ovat kuluneet todella kiireellisissä meiningeissä ja aika oman itsensä äärirajoilla. Paljon näkemisiä, tapaamisia, tärkeiden asioiden hoitoa jenjne.. Viimeisinä päivinä alkoi se ainoa energianlähde ja henkireikä, jonka avulla jaksan porskuttaa, oli yksien rakkaimpien ystävieni näkeminen yhdessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa pitkään aikaan.

//  My last day in Finland, that Tuesday was very special to me, because I finally met all my old friends finally together since last March 2014. But - at first, of course we had to do this colour test, because Meri has been in Australia last 10 months. She arrived on Monday and we had about 30 hours time to meet together before I left, hahah :D But we did it, and even Sanna, who live quite far away, she travelled to Turku in the middle of working week to meet us, ah! ♥, And of course, I didn't forget Erkka ;) //

Meri ja minä taisimme ehtiä olla Suomessa jonkun 30 tuntia samaan aikaan, kun toinen saapui Suomeen maailmalta ensimmäistä kertaa 10 kuukauteen ja toinen taas lähti keskiviikkoaamuna viideksi kuukaudeksi maailmalle. :D Ja ihana Sanna lähti kesken työviikon tuntien matkan päästä kohti Turkua vain meitä näkemään, ja lähimpänä asuva, muttei vähäisin Erkkakin pääsi myöskin joinaamaan, voi vitsi miten otettu olin tästä kaikesta ja miten hyvin se kaikki osuikaan uomiinsa kaikessa kiirehäsässä! 

Ja kaikki oli taas kuin aika ei olisi liikkunut minnekään ♥

 Tottakai heti ensimmäiseksi tehtiin pakollinen käsivertailu (Meristä tuntui, ettei se ole enää ruskea). Tässä sitten tulos, joka taidettiin lähettää ihan Tanskaan asti arvioitavaksi. 

Pakollinen väritesti: Sanna on pinkkivaalea, minä keltsuvaalea ja Meri.. on Meri
// Compulsory colour test: Pink-white, almoust-impossible-brown and then me, yellow-white. //

 Neljä tuntia ehdin höpötellä, nauraa ja fiilistellä viimeistä iltaani. Edisonissa istuskellessamme alkoi iskeä paniikkia tulevasta lennosta ja matkustamisesta. Vitsi, miten sellaiseen voi osata edes valmistautua. Sitten oli aika rakkaiden hyvästien ja köpöttelin puolipaniikissa ostamaan matkatuomisikseni vielä Salmari-pullon (jonka kuitenkni jouduin jättämään Suomeen, koska laukkuni oli liian fatty), ja hyppäsin bussiin, jäin pois koululla ja kipsutin minun viimeisiin hömppälentisreeneihin tänä lukuvuonna. 

Oli kyllä hyvä päästää höyryjä ja jännitystä ulos vähän palloa paiskimalla. Paras tapa päättää ilta ja nähdä vielä näitä ihania tyyppejä, joihin on lentopalloreenien kautta tutustunut ja ne on kyllä kanssa niin mahtavia, miten ne nyt pärjää siellä ilman minua ja mun tsäkätsäkä-hepuleita ja keskittymistä kaikkeen muuhun kuin palloon, hahaha :D. Kaksi minun viime aikojen tärkeintä henkireikääni yhden upean tyttöporukan lisäksi, joiden kanssa ehdin myös onneksi edes pienen hetken viettä aikaa.

Loppuilta menikin äidin luona superhermoillessa pakkaamisen kanssa. Ensimmäiset kerrat meni aika rauhallisesti, siististi viikatessa ja asetellessa tavaroita. Pari kertaa punnittuani laukun alkoi iskeä pieni piina, kun vaaka näytti aika paljonkin liikaa kiloja. Sitten kokeilin taas. Liikaa. Koitan päättää, mitä suostun pitkin hampain jättämään kotiin, heitän pois suurimmat nesteet (en saanut mahdutettua yhtäkään Novellen makuvettä mukaan, myyhh..) ja ei-kaikkein-tarpeellisemmat-aineet ulos laukusta. Okei, vieläkin vähän liikaa. Kengät pois, polvarit pois, yksi villapaita pois.. Onneksi äiti oli vieressä tukemassa, sillä Novelle-pullojen jättäminen otti yltiömaallisen koville ja yksin pakatessani olisin saanut varmaan vähintään sydänkohtauksen :D Jälkeenpäinkyllä harmittaa, tuntuu että yhteinen aika perheen kanssa sittenkni liian vähille kaiken aikataulutuksen alle..

Noniin, 700 g ylimääräistä saa luvan kelvata! Paniikki-paniikki... Lento jännitti, lennon vaihto jännitti, mitä jos hyppään väärään koneeseen ja muuta pölöä. Sanna-ihanuus oli suurena henkisenä tukena vielä Helsingin lentokentälle asti, kun hän matkasi samalla bussilla kohti kotia. Ei ehtinyt miettiä liikaa kaikkea.

//  It was so nice to see all us together at last. I felt like time hasn't passed at all.

After the meeting I said goodbyes, and went to my last volleyball practice. Oh these people means  also so much for me. Then I went back homehome to my mum's, and started packing. Yep, I Panicked and packed, then I panicked more when i noticed my luggage is too heavy. I had to leave all my liquids away, especially now I miss my Novelle waters with flavour, they are soooo good and I'm going to miss them so much.. But never leave ruisleipä = the rye bread! Thank god I had my mom with me, otherwise the night would have been quite catasthrope hahah :D She has that common sense i really needed (even if sometimes I don't want to hear it, hihi)  //

Oikeastaan kun taaksepäin miettiin, niin en tainnut ajatella koko asumista toisessa maassa ollenkaan, paniikki koski enemmänkin oikeiden lentojen löytöön ja vieraalla lentoasemalla hengaamiseen. :D Ehkä hyväkin niin, nyt pääsi vähemmällä stressillä ja täällä päässä oli onneksi kaikki hyvällä tolalla.

++

Ja ikävä kyllä en ehtinyt sinä päivänä enää saunomaan, mutta vähän tämmöinen olo mulla oli viikonloppuna, kun pääsin löylyttelemään: rentoutunut, pöllämistynyt ja epäuskoinen.

Voi että nyt ikävöin saunaa niin paljon täällä, kun sisällä on jäätävät oltavat. 

Käsipeili höyrystyy kun koittaa meikata ja niin eespäin.. 

Fiilinki viimeisen saunan jälkeen  // My feeling after last sauna for a while  // 

++

//  Now I'm already been here few days now. And I miss sauna so much right now, sitting here in our freezing living room. Hahaha I remember my last sauna time I was last weekend. That cat was like me, when I stepped out of bathroom: relaxed, incredulous and baffled, hahah. //

Semmoisia vikojen päivien fiiliksiä!
Nyt jatketaan eteenpäin,
 Pus

Vikat Päivät // Last Days

No nyt alkaa se lähtökin häämöttää, ja tämän viimeisen viikonlopun olen Suomessa viettäny töissä poppaillessa sekä siivoamalla kämppääni saamarinmoisella tahdilla ja hyvinhyvin vähillä unilla. Ihan hirveesti hommaa vielä jäljellä ja siivoukset ja kaikki, muutamat tapaamiset ja lounaat vielä ensi viikolla ja tuhat asiaa hoidettavana. Kyllä se siitä sitte :D Se on kyllä ollut ihan oma vika (ja tahallinen sellainen). Koen erittäin tärkeäksi nähdä mahdollisimman monta minulle läheistä ihmistä ennen lähtöä, vaihtaa kuulumisia ja sen jälkeen reissata hyvissä mielin, tietäen että täällä päässä on kaikki hyvin.

Tämä on kyllä ollut aivan äärettömän ihanaa, mutta raskasta nähdä niin paljon rakkaita nassuja näin lyhyellä aikavälillä. Paljon haleja, pusuja ja nauruja, höpöttelyjä ja vähän itkujakin. Olen todella otettu ja iloinen kaikesta tarmosta ja joustavuudesta, mitä kaikilta sain, Valloittavia hetkiä :)

Fontana tuli tutuksi, ah!

Henkisesti sitä alkaa olemaan aika valmistunut lähtöön, kun joutuu näitä pankkijutttuja ja muita arkiasioita miettimään, ihmeen seesteinen olo on kyllä tässä möllöttäessä, enemmän tuntuu että ne muut hösöttää. Viimeisen kuukauden aikana olen laskujeni mukaan käynyt 11 lounaalla (suurin osa Fontanassa), 14 kahveilla, yhdet työläksijäisistuskelut ja lukemattomat määrät muissa hengailuissa yms yms. Tämä on ollu oikein kunnon aikataulutusta, että huhhuh.

// Huhhuh my friends! I have to tell you these few last weeks have been grueling, full of schedules but very nice indeed. I have seen lot of my dear friends and gave my flat to this really sweet subtenant (I was little bit late although krhm..), done lot of workhours during the month and also organized some things because my upcoming exchange trip. 

Actually, if I calculated right, within a last month I had 11 lunches, 14 times had cup of coffee, chatting etc etc. I can say that wow, I'm sososo tired but in the same time extremely happy because all these sweethearts put a great deal of effort in to see me, pus pus!  //

Viimeisen Turkukuvat hetkeen // Last days in Turku

Turun Tuomiokirkko // Turku Cathedral

Aurajoki // Aura river

Viimeinen vuoro töissä popatessa oli kyllä ihan weirdo-fiilis, ja oman kämpän luovuttaminen, se vasta olikin. Missä mä nyt sitten asun muka? Ai niin..

Last day at work, iiihihi. And my send-off note on the wall.

Vähän on jo pakkailua aloiteltu, mutta paljon vielä edessä. Muutama päivä ja sitte pääsee lentämään,

 iiikiikiik!

My last cup of tea with my duckley before leaving, snif

Katsotaan, miten netti siellä päässä toimii, että millon pääsen näitä päivittelemään seuraavan kerran. 

 Nyt Ciao bella ja nähään miten likan käy!