Ensimmäinen lauantai // Our first Saturday

// Finally, they are here eeek! My roommates arrived here on this Friday on my birthday and this feels so exciting! First Kuba arrived and we were walking around the city little bit, then we got lost and then we met some nice guy in the cafeterian, then we found our home and waited for Micha to arrive. We tried to look her flight in the internet, but well, as you can see it wasn't so easy. And huh, so many planes on air in the same time :DD  // 

Kämppikset tosiaan saapuivat muutaman tunnin sisällä toisistaan perjantai-iltana synttäreitteni kunniaksi, ja pääsin heti esittelemään kätöseni jälkiä television ja rikkoutuneen vaasin suhteen, voi vitsi tätä häpeää hahah. Ennen Michan laskeutumista samoilimme hetkisen Kuban kanssa rannan tuntumassa, eksyimme kaupungin vanhemaan osaan tutkimusretkellämme, tapasimme mukavan duden, jonka avulla ostimme ensimmäisen viinipullomme ja suunnistimme takaisin kotiin. Koitimme etsiä Michaa lennossa olevien koneiden joukossa, mut olikin aika mahdoton tehtävä:

Whereee aree you flying Michaaa

// In the first evening we decided who would take which room and started to settle in the flat. Next morning we ate reallyreally goooood breakfast together with fresh bread, eggs, cerials.. everything I can imagine! My new family, ahh, I think I like them already. 

After breakfast and some necessary shopping the big chinese shop we accidentally met group of Erasmus students from Lisbon on our way back home. They're going to search the nearest beach so we decided to join them: our first no-planned adventure was starting! // 

Me. And palm tree. We were playing tourists hahaha.

Aamulla herätessämme teimme jättisuuren yhteisen aamupalan ja vau - itse huonona aamusyöjänä fiilis oli kyllä mahtava ja kämppikset tuntuvat niin mukavilta. Tästä tulee hyvät 5 kuukautta. Aamupalan jälkeen lähdimme vähän kiertämään rantaa ja koukkaamassa suuressa kiinalaiskaupassa ostamassa tarpeellisia tavaroita, kuten pyyhkeet. Matkalla kotiin törmäsimme sattumalta muutamaan Lissabonissa asuviin Erasmus-opiskelijoihin, ja päätimme siltä seisomalta liittyä heidän matkaansa tutkimaan Setubalin rantoja. 

HUOMIO 3: Portugalissa taitaa olla tapana tuoda kysymättä alkupaloja pöytään ruokaa odotellessa. Elä koske, ellet halua maksaa, mutta tämänhän sanoo ihan terve järkikin :D Lounastaessamme pöytäämme tuotiin katkarapuja ja jotain ihmeellistä rapumuhennosta. Merenelävät ovat todella suosittuja Portugalissa. Ravintola oli ihan rannan lähellä, joten saimme nauttia leppoisista maisemista laivojen lipuessa ohitsemme.

Matka kohti rantaa on aikammoinen, oli paljon nähtävää. Ohitimme mm. venesataman ja delfiinipatsasrykelmät ennen kuin saavuimme ensimmäiselle rannalle. Samalla kuulin, että lähettyvillä on olemassa myös vielä upeampi ranta, mutta en oikein ymmärtänyt, miten sinne löytää reitin. Ehkä pitää lähteä kiertämään autotien kautta.

// While walking and searching the first beach we past one marina for boats and some colourful dolphin statues, so nice. Weather was so nice, no clouds at all. And we found the first beach but not the other one. We heard that there is also some beach, more bigger that this we were today, but yet w have no clue how to get there. Maybe there is some secret road to get there, or then we have to walk along the car road..//

Aurinko alkaa täällä laskemaan noin viiden-kuuden välillä, jolloin lähdimme kävelemään takaisin  kotia kohti. Kyllä nämä maisemat vähän pistää pyörimään päässä monia ajatuksia. Asunko mä nyt oikeasti täällä tulevat kuukaudet, vai oonko nyt ihan varma, ettei tämä oo vaan joku lomareissu. Vitsi tätä on outoa ajatella. Missä on kaikki jää, kaikki kylmyys ja lumi, jäätävä tuuli tuiskuttamassa naamaan ja kaikki rakkaat ihmiset, kaikki se tuttu, mihin on tottunut. Nyt se tuntuu niin vahvasti se, ettei pää oikein tajua mitä on tapahtunut, tuijotan pöllämistyneenä näitä maisemia ja mietin, mitä kaikkea tuleekaan tapahtumaan täällä ja muualla. Milloin tulee ensimmäinen päivä, jolloin tämä tuntuu normaalilta arjelta täällä?

// Seems like there sun is going down about 5-6 pm, and the view was very nice when we walked back home. In the same time it feels so weird to be here and walk at this beach, feel the sand in your hands and enjoy the warming sun, even if there is not so warm yet. Where is the snow, the ice and rain, ice cold wind hitting your face and the darkness, where are all the familiar I have used to, where are all the familiar faces, my dear friends and family. Where I'am? Right now it feels so weird hahaha. //

The First beach in the evening

Marina for boats