Throwback - Last Tuesday in Finland

Haluan vielä hetkisen muistella viimeistä päivääni Suomessa, koska se oli aika awesome.

// I really wanted to write one more post from my last days in Finland, because I felted these days ment a lotlotlot to me. All these last goodbyes and friends, sigh. //

Aamupäivä meni vielä viimeisiä kiireisiä asioita hoidellessa, mutta sen jälkeen päästiin tärkeisiin asioihin: ystäviin. Tässä tulee ihan tippa linssiin kun tätä tässä sängyn reunalla istuskellessa mietin, että miten hienosti se viimeinen tiistai oikein menikään. 

Turun Splizzeria // new restaurant Splizzeria in Turku

 Käytiin syömässä uudestaan Turun suht uutukaisessa Splizzeriassa, johon Sannan kanssa jo aiemmin ihastuttiin, pitsat on hintaansa nähden todella maukkaita ja koko idea annoskateudettomuudesta on aika simppelin valloittava.

Kuten aikaisemmissa postauksissa vähän puhuinkin, viimeiset viikot ovat kuluneet todella kiireellisissä meiningeissä ja aika oman itsensä äärirajoilla. Paljon näkemisiä, tapaamisia, tärkeiden asioiden hoitoa jenjne.. Viimeisinä päivinä alkoi se ainoa energianlähde ja henkireikä, jonka avulla jaksan porskuttaa, oli yksien rakkaimpien ystävieni näkeminen yhdessä ensimmäistä ja viimeistä kertaa pitkään aikaan.

//  My last day in Finland, that Tuesday was very special to me, because I finally met all my old friends finally together since last March 2014. But - at first, of course we had to do this colour test, because Meri has been in Australia last 10 months. She arrived on Monday and we had about 30 hours time to meet together before I left, hahah :D But we did it, and even Sanna, who live quite far away, she travelled to Turku in the middle of working week to meet us, ah! ♥, And of course, I didn't forget Erkka ;) //

Meri ja minä taisimme ehtiä olla Suomessa jonkun 30 tuntia samaan aikaan, kun toinen saapui Suomeen maailmalta ensimmäistä kertaa 10 kuukauteen ja toinen taas lähti keskiviikkoaamuna viideksi kuukaudeksi maailmalle. :D Ja ihana Sanna lähti kesken työviikon tuntien matkan päästä kohti Turkua vain meitä näkemään, ja lähimpänä asuva, muttei vähäisin Erkkakin pääsi myöskin joinaamaan, voi vitsi miten otettu olin tästä kaikesta ja miten hyvin se kaikki osuikaan uomiinsa kaikessa kiirehäsässä! 

Ja kaikki oli taas kuin aika ei olisi liikkunut minnekään ♥

 Tottakai heti ensimmäiseksi tehtiin pakollinen käsivertailu (Meristä tuntui, ettei se ole enää ruskea). Tässä sitten tulos, joka taidettiin lähettää ihan Tanskaan asti arvioitavaksi. 

Pakollinen väritesti: Sanna on pinkkivaalea, minä keltsuvaalea ja Meri.. on Meri
// Compulsory colour test: Pink-white, almoust-impossible-brown and then me, yellow-white. //

 Neljä tuntia ehdin höpötellä, nauraa ja fiilistellä viimeistä iltaani. Edisonissa istuskellessamme alkoi iskeä paniikkia tulevasta lennosta ja matkustamisesta. Vitsi, miten sellaiseen voi osata edes valmistautua. Sitten oli aika rakkaiden hyvästien ja köpöttelin puolipaniikissa ostamaan matkatuomisikseni vielä Salmari-pullon (jonka kuitenkni jouduin jättämään Suomeen, koska laukkuni oli liian fatty), ja hyppäsin bussiin, jäin pois koululla ja kipsutin minun viimeisiin hömppälentisreeneihin tänä lukuvuonna. 

Oli kyllä hyvä päästää höyryjä ja jännitystä ulos vähän palloa paiskimalla. Paras tapa päättää ilta ja nähdä vielä näitä ihania tyyppejä, joihin on lentopalloreenien kautta tutustunut ja ne on kyllä kanssa niin mahtavia, miten ne nyt pärjää siellä ilman minua ja mun tsäkätsäkä-hepuleita ja keskittymistä kaikkeen muuhun kuin palloon, hahaha :D. Kaksi minun viime aikojen tärkeintä henkireikääni yhden upean tyttöporukan lisäksi, joiden kanssa ehdin myös onneksi edes pienen hetken viettä aikaa.

Loppuilta menikin äidin luona superhermoillessa pakkaamisen kanssa. Ensimmäiset kerrat meni aika rauhallisesti, siististi viikatessa ja asetellessa tavaroita. Pari kertaa punnittuani laukun alkoi iskeä pieni piina, kun vaaka näytti aika paljonkin liikaa kiloja. Sitten kokeilin taas. Liikaa. Koitan päättää, mitä suostun pitkin hampain jättämään kotiin, heitän pois suurimmat nesteet (en saanut mahdutettua yhtäkään Novellen makuvettä mukaan, myyhh..) ja ei-kaikkein-tarpeellisemmat-aineet ulos laukusta. Okei, vieläkin vähän liikaa. Kengät pois, polvarit pois, yksi villapaita pois.. Onneksi äiti oli vieressä tukemassa, sillä Novelle-pullojen jättäminen otti yltiömaallisen koville ja yksin pakatessani olisin saanut varmaan vähintään sydänkohtauksen :D Jälkeenpäinkyllä harmittaa, tuntuu että yhteinen aika perheen kanssa sittenkni liian vähille kaiken aikataulutuksen alle..

Noniin, 700 g ylimääräistä saa luvan kelvata! Paniikki-paniikki... Lento jännitti, lennon vaihto jännitti, mitä jos hyppään väärään koneeseen ja muuta pölöä. Sanna-ihanuus oli suurena henkisenä tukena vielä Helsingin lentokentälle asti, kun hän matkasi samalla bussilla kohti kotia. Ei ehtinyt miettiä liikaa kaikkea.

//  It was so nice to see all us together at last. I felt like time hasn't passed at all.

After the meeting I said goodbyes, and went to my last volleyball practice. Oh these people means  also so much for me. Then I went back homehome to my mum's, and started packing. Yep, I Panicked and packed, then I panicked more when i noticed my luggage is too heavy. I had to leave all my liquids away, especially now I miss my Novelle waters with flavour, they are soooo good and I'm going to miss them so much.. But never leave ruisleipä = the rye bread! Thank god I had my mom with me, otherwise the night would have been quite catasthrope hahah :D She has that common sense i really needed (even if sometimes I don't want to hear it, hihi)  //

Oikeastaan kun taaksepäin miettiin, niin en tainnut ajatella koko asumista toisessa maassa ollenkaan, paniikki koski enemmänkin oikeiden lentojen löytöön ja vieraalla lentoasemalla hengaamiseen. :D Ehkä hyväkin niin, nyt pääsi vähemmällä stressillä ja täällä päässä oli onneksi kaikki hyvällä tolalla.

++

Ja ikävä kyllä en ehtinyt sinä päivänä enää saunomaan, mutta vähän tämmöinen olo mulla oli viikonloppuna, kun pääsin löylyttelemään: rentoutunut, pöllämistynyt ja epäuskoinen.

Voi että nyt ikävöin saunaa niin paljon täällä, kun sisällä on jäätävät oltavat. 

Käsipeili höyrystyy kun koittaa meikata ja niin eespäin.. 

Fiilinki viimeisen saunan jälkeen  // My feeling after last sauna for a while  // 

++

//  Now I'm already been here few days now. And I miss sauna so much right now, sitting here in our freezing living room. Hahaha I remember my last sauna time I was last weekend. That cat was like me, when I stepped out of bathroom: relaxed, incredulous and baffled, hahah. //

Semmoisia vikojen päivien fiiliksiä!
Nyt jatketaan eteenpäin,
 Pus